tiistai 19. tammikuuta 2016

WHAT'S NEXT??

mitä lukion jälkeen

Muistan jotenkuten mun ensimmäisen koulupäivän ekaluokalla. Olin ihan tajuttoman innoissani. Mulla oli päällä sellainen isin mielestä ihan järjetön farkkutakki, joka oli jo ostaessa kulutettu ja likaisen näköinen. Sen päähän ei tuntunut mahtuvan, että kuka haluaa ostaa rikkinäisen takin. Tai sitten se vaan kiusas mua, enkä mä sitä silloin tajunnut.

Sen päivän jälkeen kaikki olikin melko selvää seuraaville yhdeksälle vuodelle. Siinä ruskeassa koulurakennuksessa saisi käydä kuudenteen luokkaan ja sen loppuun saakka. Sen jälkeen on jo iso ihminen ja saa mennä keskustaan asti yläkouluun. Silloin pienenä ekaluokkalaisena ei moista edes ymmärtänyt ajatella, mutta nyt korkeakouluihin hakiessa sitä tulee mietittyä. Oon kyllä ollut aivan liian vähän kiitollinen siitä varmuudesta, missä noina aikoina oon elänyt. Tiesi koko ajan, missä on ja mihin menee seuraavaksi.

opiskelupaikka

Ysiluokan keväällä oltiin muka suuren valinnan edessä. Ammattikoulu vai lukio? Olisi kai sitä muitakin vaihtoehtoja ollut, mutta nuo ne lähinnä pyöri mielessä. Pänttääminen ei sinänsä innostanut, mutta koska opiskelu on musta kivaa eikä mulla oo arvosanojen kanssa ollut minkään sorttisia ongelmia, näytti lukio ihan varteenotettavalta vaihtoehdolta. Vanhempienkin painostaessa mua lukioon ihan vain ollakseni eri mieltä tsekkailin kuitenkin ammattikouluja ja mietin, millä linjalla viihtyisin.

Sellaista linjaa ei löytynyt ja ihan haun viimeisillä minuuteilla hain siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon, mikä oli mulle esitelty ja mihin olin vannonut olevani menemättä. Yläkoulusta siirryttiin saman rakennuksen yläkertaan ja lukioon.

Pari viikkoa siinä ehdin pohdiskella niitä ammattikouluja ja silti hain siihen tuttuun ja turvalliseen ja tiesin jo hakupäivänä, että pääsen sinne, eikä tuloksia tarvinnut jännittä. Tiesin taas seuraavat kolme vuotta elämästäni eteenpäin. Missä oon ja mihin oon menossa.

epävarmuus tulevaisuudesta

Nyt eletään lukion viimeistä vuotta, viimeistä kevättä ja viimeistä jaksoa mun kohdalta. Tiedän, missä oon nyt ja tiedän mitä teen huomenna, mutta jos mennään muutama kuukausi eteenpäin, en enää voikaan olla varma siitä, mistä itseni löydän. En edes oo varma, mihin mä haluan hakea ja hakuaika mun tän hetkisiin ykkösvaihtoehtoihin loppuu alle kahden viikon päästä!

Ihan käsittämätön epävarmuuden tunne. Mä oon ihminen, joka rakastaa suunnitelmallisuutta ja sitä, että mulla on kaikki tiedossa kuukausia ennen niiden varsinaista tapahtumista. Nyt tää ei oo yhtäkkiä mahdollista ja se tuntuu ihan käsittämättömän stressaavalta! En voi tietää koulupaikasta mitään, onko mulla sitä ja jos on, niin missä. En voi tietää siitä, missä asun muutaman kuukauden päästä ja kenen kanssa. Enkä voi tietää töistä tai siitä, mihin mulla on varaa ja mihin ei.

Tuntuu jotenkin hankalalta keskittyä nykyhetkeen. Vielähän tässä olis kirjoituksia, penkkarit, pari risteilyä ja ylppärit ainakin tiedossa, ettei ihan täydessä epävarmuudessa tarvitse elää. Mutta ihan käsittämätön ajatus, etten tiedä missä, miten ja kenen kanssa olen elokuussa.

Onko siellä muita samassa tilanteessa? Stressaako epävarmuus vai osaatteko nauttia siitä, että kaikki ovet on avoinna? Miten te kestätte tätä?

18 kommenttia:

  1. Täällä ihan sama tilanne ja mulla meni toi kouluhistoriakin aika yksiin nimittäin menin kans siihen lukioon joka on entisen yläkoulun kaa samas rakennuksessa... Mä oon myös kanssa aika huono sietämään tätä epävarmuutta, mutta se vähän helpottaa että tiiän ainakin että Tampereen viestintä ja journalismi menee hakukohteissa ykköseksi! Oot kyllä niin oikeessa siinä et ois pitänyt nauttia varmuuden tunteesta enemmän, haha :D

    VastaaPoista
  2. Haha! :D Hassua, että asiat on menny noin samalla lailla... mä en vielä edes tosiaan tiedä, minkä hakukohteen laitan ensimmäiseksi, onneksi sä tiedät! Toivottavasti pääsetkin sinne :)

    Kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista
  3. Samat fiilikset.. Nimittäin ysi luokka päätty kohta ja erittäin epävarma fiilis jatko-opinnoista. Joo, alan kyllä tiedän ja paikkakunnan mihin muutan, mutta jännittää pääsenkö sisään! Ihan ok keskiarvo on, mutta voisi olla parempikin, että ois vähän varmempi fiilis... Mutta toivottavasti kaikki menee hyvin:-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on jo paljon hyvin, kun tiedät mihin haluat :D ymmärrän kyllä silti hyvin ton epävarmuuden ja toivon myös, että pääset haluamaasi paikkaan !! :)

      Kiitos kommentistasi!

      Poista
  4. Ajattele se niin päin että nyt sulla on maailma auki ja kaikki, ihan kaikki, on mahdollista. Sua ei sido velvoitteet eikä sun ole pakko asettua vielä mihinkään. Haet sinne minne sydän tahtoo eniten ja koska sä olet just sä, saavutat varmasti haluamasi. Ja jos sitten elokuussa tai joulukuussa tai vaikka 2018 keksit että sun sydän tahtookin jotain ihan muuta, niin sitten menet sen mukaan.

    Sä ehdit olla järjestelmällinen ja suunnitelmallinen ja supertarkka sit tuonnempanakin...;) Nyt vaan nautit siitä mitä huominen sulle heittää eteen <3

    VastaaPoista
  5. Niin, onhan toikin ihan totta :D mut jotenkin tää kaikki valikoima vetää pään ihan pyörryksiin, eilenkin havahduin miettimästä että entä jos opiskelisinkin tietotekniikan diplomi-insinööriksi, vaikka mun matikkapäällä ei oo mitää asiaa teknillisille aloille :D Kun ei ihan vielä tiedä mitä se sydän tahtoo...

    Mut kiitos paljon tsempistä, piristi!! <3

    VastaaPoista
  6. Todella upeita kuvia *_*

    Hei kyllä asiat malliintuu! :) Mä olen samanlainen; Joka alkukeväästä mulla on esimerkiksi kesätöistä paniikki; Niiden olemiseen tai olemattomuuteen kun ei voi vaikuttaa. Samoin kuin ei siihen saako koulupaikkaakaan D: Mut onneksi kaikki järjestyy! Tsempit!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla alkaa kans joululomalla aina stressi kesäduuneista, nyt on onneks melko varma paikka kesäksi jo :D toivon tosiaan, että järjestyy tai no pakkohan asioiden on jotenkin ainakin järjestyä... :D

      Kiitos kommentistasi ja tsempeistä! :)

      Poista
  7. Mikä sua kiinnostaa tai mille alalle olet aikonut hakeutua? :) itsellä meni pari vuotta hakiessa sitä suuntaa mitä haluaa tehdä ja sitten löyty se oma juttu mitä haluaa opiskella ja minkä parissa työskennellä! Tsemppiä kevääseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua kiinnostaa media, markkinointi, web-design, graafinen suunnittelu, valokuvaus, yrittäjyys, bloggaaminen ja jotain tälläsiä juttuja haluan tehä työkseni :D että sinänsä ala on suht koht tiedossa mutta mihkä näistä lähtis keskittyyn ja missä ja miten... apua :D

      Mahtava kuulla, että se suunta sit lopulta kuitenkin löytyi :) kiitos paljon tsempeistä ja kommentistasi!!

      Poista
  8. Mulla itsellä on lukion jälkeiset yhteishaut edessä vasta ensi vuonna, mutta on ihan hirveetä, että ne ovat näin aikasin! Sietäisi olla edes vähän enemmän mietintäaikaa... Samalta musta tosin tuntui ysilläkin, vaikka tiesin jatkavani lukioon.

    Saat varmasti kaiken järjestymään, tsemppiä mietintöihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tammikuussa on haut taidekorkeakouluihin ja englanninkielisiin koulutuksiin ja helmikuussa aukeaa sitten seuraava haku, eli muihin kouluihin on vähän enemmän mietintäaikaa :) mutta mä aion hakea ainakin kahteen englannin kieliseen koulutukseen näillä näkymin, joten mulla on vähän kiirus niiden hakujuttujen kanssa :D

      Mutta kannattaa kyllä alkaa ajoissa (vaikka nyt jo) lueskelemaan korkeakoulujen tarjontaa ja miettimään omia vaihtoehtoja, niin ei tuu niin kiirus. :)

      Kiitos paljon tsempeistä ja kommentistasi! :)

      Poista
  9. Pakko myöntää, että ekalla tuntu niin varmalta, kun ties, että ala-asteen voi hoitaa kokonaan samassa paikassa. Kolmosella uskals kirjottaa hyvillä mielin musavihkoon 3a-6a ajattelematta, että kaikki vois muuttua. Pian. Vitosen alotin uudessa koulussa, ja kaikki tuntu jotenkin... erilaiselta. Jos hermostutti noin paljon jo ala-asteella, miten on yläasteen laita? Pian ois sinne siirtyminen edessä...

    http://lumikettu.munblogi.com/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin se menee! Ainakaan sun ei tarvitse jännittää pääsyä sinne tai stressata vielä muuttoa omaan kotiin, olettaisin :)

      Paljon tsemppiä!! :)

      Poista
  10. Itse pidin välivuoden lukion jälkeen ja yksi suurimmista syistä oli just se epävarmuus mihin hakisin seuraavaksi. Vuosi meni ja taas oltiin hakutilanteessa, enkä edelleenkään tiennyt mihin hakea.. Johonkin oli kuitenkin haettava ja jollain ihmeen kaupalla pääsin kouluun, josta olin tietenkin iloinen, mutta nyt kun on puoli vuotta käyty kyseistä alaa, tuntuu että oon ihan hukassa. Alan vaihtokaan ei oikeastaan tuu kysymykseen, koska ammatit mistä haaveilen eivät työllistä pahemmin, enkä näe siinä mitään järkeä oikeastaan. Joten "pakko" suorittaa koulu loppuun vaikkei omalta tunnukaan.. Ehkä mä vielä löydän tän alan mahtavuuden tässä 3,5 vuoden sisällä, toivottavasti :D Ainakin mulla on paljon eri työpaikkamahdollisuuksia tulevaisuudessa :D

    Tsemppiä sulle hakuun, kannattaa lukea kaikki vaihtoehdot tarkkaan läpi ja kysellä vähän muilta, että mitä mieltä tms. Itseäni ainakin auttoi haussa se, kun kyselin kavereiltani aloista, joissa itse opiskelevat. Tällä tavalla sain laitettua edes jotkut kolme vaihtoehtoa hakuun. Mä itseasiassa päädyin samalle alalle missä poikaystäväni opiskelee, vaikka vannoin aina, että sitä alaa en koskaan tuu opiskelemaan :D

    VastaaPoista
  11. Voi jukra kun tuohon tilanteeseen en millään haluaisi... En haluaisi käydä jotain sellaista, mikä ei kiinnosta, vaan koska on pakko joku koulu käydä.

    Toivottavasti sä opit pitämään tosta sun alasta tai uskallat vaihtaa johonkin, mistä pidät :)

    Kiitos kommentistasi!

    VastaaPoista
  12. Mä oon opiskellut nyt kaksi vuotta journalistiikkaa yliopistossa, enkä vieläkään tiedä, mitä haluan tehdä isona työkseni :D Menin vaan suoraan lukiosta sinne, minne pääsin, ja täällä sitä nyt sitten ollaan, heh. Journalistiikassa on se hyvä puoli, että voi lukea mitä vaan tykkää sivuaineena, ja oman alan kesätöihin pääsee heti ekan opiskeluvuoden jälkeen katteleen, että onko se työ oikeesti sitä, mitä haluaa tulevaisuudessa tehdä. :) Oon kyllä miettinyt, että tulevana keväänä hakisin äikänopekoulutukseen, koska toimittajat työllistyy tällä hetkellä niin huonosti :'(

    Mun neuvo on, että hae vaan opiskelemaan kaikkee, mistä tykkäät ja mikä kiinnostaa, ja katot, mitä siitä tulee. Ja jos siitä ei tuu mitään, aina voi hakee opiskelemaan jotain muuta! Epävarmuus on raastavaa, mut on hyvä tiedostaa, että tosi monet pähkäilee vielä monta vuotta opintojen alottamisenkin jälkeen, että mitä ne haluaa tehdä ja onko ne ees oikeella alalla. Tsemppiä sun pähkäilyihin! Kyllä asiat järjestyy! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oot kyllä oikeessa siitä, että journalistit työllistyy aika huonosti nyt, mutta toisaalta jos se on sitä mitä haluat tehdä, niin kannattaako sitten hankkia joku ihan muu koulutus :D

      Ja joo, noin mä vähän niinkuin päätin tänään tehdä, kun hakuja laitoin menemään. On tosi epävarma olo edelleen, että teinkö oikean päätöksen, mutta ainakin se päätös on nyt tehty. Ei auta muuta kun odotella peukut pystyssä, josko saisi kutsun pääsykokeeseen :D

      Kiitos tsempeistä & kommentista!!

      Poista