Usein kun mun ystävät, perhe, koulukaverit tai muut näkevät mun bullet journalin, joku sanoo jotain tämän tapaista: "miten sulla on aikaa tehdä noin hienoja sivuja?" tai "mäkin haluaisin bujoilla, mutta mulla ei oo aikaa sellaiseen". Tänään haluaisin kommentoida vähän sitä, paljonko bujoilu vie aikaa ja mistä mä sitä aikaa siihen löydän.
Helppo, lyhyt vastaus otsikon kysymykseen on tietenkin, että juuri niin paljon, kuin haluat käyttää siihen aikaa. Bullet journalin parhaita puolia on se, että voit tehdä sitä juuri omalla tyylilläsi, voit tehdä siitä omannäköisesi ja voit käyttää siihen niin paljon aikaa ja vaivaa kuin haluat.
On siis ihan totta, että minimalistisen bujon kuukaudenkin sivut voi tehdä vaikka kymmenessä minuutissa ja yhden päivän to do listan ylös kirjaaminen nopeasti ei vie välttämättä minuuttiakaan. Toisaalta halutessasi bujostasi koristeellisemman, voit käyttää vaikka tunteja yhden sivun tekemiseen.
Mun oma politiikka tähän on se, että teen kuukausiaukeamat ja erilaiset kokoelmat bujooni ajan kanssa ja koristelen niitä ja kirjoitan jutut kaikessa rauhassa, jotta lopputulos on hyvännäköinen. Päivittäisille to do listoille ja viikkoaukeamille haluan pystyä tekemään nopeita, huolettomia muistiinpanoja tai äkkiä kirjoittaa ylös "vastaa sposteihin", etten unohda sitä. Ne sivut eivät ole ihan niin siistin näköisiä, mutta niiden tekemiseen ei mulla kulu turhaan liian paljoa aikaa hektisen arjen keskellä.
Lisäksi mä ajattelen tätä ikään kuin harrastuksena. Mä nautin erilaisten sivujen tekemisestä ja saan tehdä jotain kivaa käsilläni. Käytän siihen siis mielelläni aikaa. Joskus on ihana istua alas moneksi tunniksi teekupin, tussien ja tarrojen kanssa ja toteuttaa esimerkiksi seuraavan kuun kuukausiaukeama, träkkerit ja muut sivut.
Vaikka mulla olisi kuinka kiire, joskus pitää myös rentoutua ja tehdä jotain kivaa. Kiireisen ja hektisen arjen keskelle bullet journal tarjoaa mulle juuri tällaisen rauhallisen rentoutumisen hetken, kun varaan sille aikaa. Sen ei aina tarvitse olla monta tuntia, joinakin päivinä vaikka varttikin riittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti