BT: LETTER TO YOUNGER SELF

Blogitiimin joka toinen sunnuntai ilmestyvä teemapostaus on täällä taas! Tällä kertaa valitsimme aiheeksi kirjeen itselleen nuorempana. Kirjoitin kirjettä ja näin koko ajan mielessäni itseni tietyissä elämänvaiheissa. Osa tekstistä on minulle alakouluikäisenä, osa yläkouluikäisenä ja osa tekstistä on sellaista, mikä olisi hyvä edelleenkin muistaa ja toteuttaa ristiriitarilanteissa. Tällä kertaa postauksen ovat toteuttamassa

http://tatakoonainutkertainen-a.blogspot.fi/

http://sonja-justnow.blogspot.fi/

http://anenblogi.blogspot.fi/

Muutkin yhteistyöblogit löydät täältä!



Hei!
En oikein tiedä mistä aloittaa, joten lähdetään keveistä ja pinnallisista asioista. Less is more eikä sun tarvitse pukea jokaista sateenkaaren väriä päällesi yhtä aikaa. Kaikkia koruja ei myöskään tarvitse laittaa yhtä aikaa päälle. Ja kun luokkakaverit ekaluokalla kysyvät, että miks sulla on kalsarit jalassa, muista olevasi edelläkävijä; ne ovat legginsit! 

Toisaalta haluan sanoa sinulle, että älä välitä siitä, mitä muut ulkonäöstäsi negatiivissävytteisesti kommentoivat. Pukeudu just niinkuin haluat - vaikka niihin kalsareihin (jos äiti antaa luvan). Älä muutenkaan ota liian tosissasi muiden mielipiteitä sinusta. Älä anna muiden sanella ulkonäköäsi, sanomisiasi tai tekemisiäsi. Olet vahvempi kuin he, eikä sinun tarvitse taipua muiden mieliksi. Nauti positiivisista huomioista äläkä tartu ilkeyksiin.

Aina ei ole kysymys elämästä ja kuolemasta, mustan ja valkoisen välissä on myös harmaan sävyjä. Opettele antamaan aikaa. Jos jokin ei tapahdu juuri nyt heti, sen ehtii ehkä myöhemminkin. Joskus on hyväkin ottaa vähän aikaa ja tilaa tilanteesta, ennen kuin asiat puhuu halki. Odottaisit edes aamuun.



Kaikkia ei voi koskaan miellyttää. Hyväksythän sen, että ihmisillä on aina odotuksia suhteesi, mutta aina sinun ei niitä tarvitse täyttää. Tee töitä omien toiveidesi ja odotustesi eteen. Tee parhaasi, mutta hyväksy myös epäonnistuminen. Se opettaa ja seuraavalla kerralla tiedät enemmän, voit yrittää kovemmin ja saatat jo onnistua. Joskus se vaatii useita (ja todellakin useita) yrityskertoja, mutta jos oikeasti haluat päästä lopputulokseen, jatkat yrittämistä. Jos päämäärä ei ole sen vaivan arvoinen, ymmärrä myös lopettaa.

Opettele sanomaan ei. Sinun ei tarvitse taipua muiden toiveisiin, odotuksiin ja pyyntöihin. Olet vahvempi. Sinun ei aina tarvitse tehdä, mitä muut toivovat sinun tekevän, vaan voit valita itse. Ajattele välillä, edes välillä, omaa parastasi eikä muiden. Sinun ei tarvitse olla kenenkään ovimattona, nyrkkeilysäkkinä tai henkilökohtaisena avustajana (unless you're getting paid for that!). 

Ole oma itsesi, ymmärrä oma parhaasi, ole ystävä, mutta älä anna periksi liikaa. Tiedä rajasi. 

Terveisin,
Vanhempi ja "viisaampi" sinä

P.S. muutaman vuoden päästä ja vähän taas vanhempana ja viisaampana minulla voisi olla sanottavaa myös tämänhetkisestä minästäni. Elämä on oppimista ja kokemista, eikä se ole koskaan valmis. Emme koskaan ole täydellisiä, virheettömiä tai kaikenoppineita ja -tietäviä.