torstai 19. lokakuuta 2017

MITÄ OPIN ENSIMMÄISESTÄ VUODESTA PARISUHTEESSA

Tänään tulee kuluneeksi ensimmäinen vuosi minun ja poikaystäväni yhdessä oloa. Kun katson tätä kulunutta vuotta taakse päin, en voi juuri muuta todeta, kuin että olen kyllä ihan mielettömän onnekas, kun olen löytänyt vierelleni näin ihanan ihmisen. Kun pohdin viimeistä vuotta syvällisemmin, huomaan muuttuneeni ihmisenä ja oppineeni erään tärkeän asian poikaystävältäni. Kerron siitä tänään teille!

vuosipäivä

Mä oon aina ollut ihminen, joka ei osaa rentoutua, jos on asioita hoitamatta. Podin aiemmin ajoittain kovaakin syyllisyyttä siitä, että otin aikaa itselleni tai vaikkapa ystävien kanssa viettämiseen, enkä tehnyt mitään "hyödyllistä" tai "järkevää". En antanut itselleni lupaa makoilla sängyssä heräämisen jälkeen, eikä tietokone kovin monena iltana mennyt kiinni ennen kello 22, kun tein esimerkiksi blogiin tai opiskeluun liittyviä hommia.

Mulle on jäänyt mieleen yksi sunnuntai, kun poikaystävä oli ollut meillä yötä ja aamulla halusi vain makoilla sängyssä, koko päivän. Tällainenhan ei sopinut mulle lainkaan! Ahdisti ihan hirveästi vain olla siinä, niin ettei tee mitään järkevää. Yritin puhelimella lueskella sähköposteja ja pelata edes pasianssia, kun en vain kyennyt olemaan tekemättä yhtään mitään.

letter light box

Se, mitä poikaystävä onkin mulle opettanut, on ettei aina tarvitse olla kiire. Aina on olemassa asioita, jotka pitää tehdä tai pitäsi tehdä. Mutta sitä kaikkea ei tarvitse tehdä juuri nyt. Nimittäin, jos yrittää saada kaikki hommat hoidettua, ennen kuin yhtään ehtii ottaa rennommin, tulee aina uusia juttuja hoidettavaksi, eikä koskaan ole valmis.

Joskus siis on ihan syytä ottaa rennosti. Unohtaa kaikki ne asiat, mitä to do listalla on, päättää, että mä en edes mieti niitä tänään. Maata sängyssä monta tuntia tekemättä mitään. Nauttia toisesta ihmisestä siinä lähellä ja olla hänelle läsnä. Tiskikoneen ehtii tyhjentää myöhemmin, sähköpostit voi lukea huomennakin. Aina ei tarvitse olla kiire.

light box

En toki tarkoita, että pitäisi kaikki vapaa-aika vain maata sängyssä tekemättä mitään. Oon yrittänyt löytää tähän sellaista kultaista keskitietä. Päättää, että teen nämä asiat tänään, mutta ehdin niitä ennen ottaa vaikkapa päiväunet. Tai toisinpäin, kun olen saanut nämä asiat tehtyä, jotka pitää tehdä juuri tänään, voin sitten loppu-illan vain katsoa Netflixiä.

Olen alkanut yhä enemmän miettimään, että mitkä asiat on niitä, jotka pitää tehdä heti tänään, mitkä asiat ehdin huomennakin ja mitkä on sellaisia, jotka voi jättää vaikka ensi viikon tai kuun stressiksi. Olen myös päättänyt ottaa aina silloin tällöin päivän, kun en tee mitään! Otan vain rennosti ja teen vain niitä asioita, mistä tykkään. Joskus se tarkoittaa koko päivän makoilua, joskus aktiivistakin urheilupäivää. Joskus taas tulee tuollaisenakin päivänä tehtyä paljon blogi- ja somejuttuja, koska ne on niitä juttuja, joista tykkään! Mutta silloin teen asioita täysin paineetta siitä, että saanko niitä valmiiksi. Jos en, voin sitten jatkaa huomenna.

parisuhde

Kiitos siis poikaystävälle tämän asian opettamisesta. Huomaan olevani paljon rennompi, pirteämpi ja energisempi tämän oivalluksen myötä. Ihana vuosi siis takanapäin, toivottavasti meillä monta sellaista vielä edessäpäin!

Muistakaa tekin, ettei aina tarvitse olla kiire!

6 kommenttia:

  1. Olen myöskin joutunut opettelemaan sen, ettei koko ajan tarvise olla tekemässä jotakin. On ollut hauskaa ja vapauttavaa huomata itsessään niitä pieniä muutoksia, joita olen oivaltanut. Joskus on saattanut tulla hymy huulille jo pelkästä ajatuksesta/päätöksestä, että "laitanpa tiskit koneeseen vasta päikkäreiden jälkeen".

    Mukavaa vuosipäivää. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vapauttava on juurikin se sana, mitä mä myös käyttäisin! Ihanaa, että oot myös oivaltanut tämän :)

      Kiitos!

      Poista
  2. No tässä kahden vuoden aikana on oppunut että nalkuttaminen on kuulemma "ohjeistusta jota ei ole pyydetty". XD Mutta parhaiten pääsee jos ei koita velvoittaa liikaa kotitöissä, silloin se muu aika kiinostaa enemmän kun aikunen mies ei koe että sille nalkutettaisiin.

    Finnlandsnorsk

    VastaaPoista
  3. Kiva postaus! Minä olen kanssa huono vaan "olemisessa", pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain! Mulla poikaystävä on myös auttanut asiassa, heh.

    Ilona / https://stalkkaamunelamaa.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hauska kuulla, että siellä on "kohtalotoveri", ja vieläpä sama "ratkaisu" :D

      Poista